Heipsun taas!
Tässä kävi nyt niin, että yukicon tuli vietettyä enemmän tai vähemmän kivasti. Con itsessään oli hyvä, teknisiä ongelmia sattui sun muuta ihan normaalia sählinkiä, mutta ohjelmatarjonta oli hyvää, järjestys säilyi ruuhkassakin ja ilmainen puuro jota kirjastossa jaettiin oli suurta plussaa nälkäiselle conittajalle, jolla jäi lompakko kotiin Lahteen. Niin, se tosiaan unohtui kotiin.
Lompakon unohtuminen ei ollut ainoa synkeä asia. Rahat olivat tiukilla koska kuljin matkat tyttöystävän rahoilla, samoin ruoat ja muut ostokset tulivat hänen pussistaan. Nyt kun pitäisi kotona takaisin maksella, en meinaa löytää lompakkoani...
Tavallisesti niin iso porukkani jonka kanssa käyn coneissa, oli vähän kutistunut koska kaikki eivät päässeet paikalle. Ryhmän pienetessä oli kyllä omat plussat ja miinukset, pysyimme kyllä kasassa hyvin ja mahduimme syömään kaikki samaan pöytään, mutta itse ei voinut lähteä myyntipöydiltä jonnekin ilmoittamatta kaikille, isommassa porukassa joku toinen olisi jäänyt odottamaan ja hänelle olisi voinut sanoa. No jaa, kyllähän me selvittiin vaikka yksi vähän haamuili ympäri conipaikkaa ja yksi oli amv tuomarina koko ajan syömässä pullaa greenroomissa.
 |
| Nukuimme kaverin luona, ja hänellä on söpö kissa (joku skotlannin luppakorva en minä tiedä) Felix, ja sehän oli sitten ihan parasta seuraa! |
Roosan cossi
Mä täs vaan
 |
| Ostoksia ekalta päivältä! Pinssit saimme tehdä itse kirjaston pinssikoneella! |
 | ||
| Pelasimme ekaa kertaa rytmipelejä! Ja se jäi myös minun osalta viimeiseksi. Japanilaisten rytmipelien värikkäät ja välkkyvät grafiikat eivät tehneet hyvää silmilleni.
    
3D- printterillä tulostettu Bill Cipher Gravity Fallsista pelasti minut, mutta conista
lähdettyämme alkoi valtaisasti vituttaa ja etsimme ruokapaikkaa pitkään. Tulin siinä sitten
kipeäksi ja depressiivinen kausi iski junaa odotellessa. Onneksi kotimatka sujui nopeasti
eikä tarvinnut bussiakaan Lahteen päästyäni kauaa odottaa pakkasessa. Sisään vain nopeasti
ja teetä naamaan.
Parantumista odotellessa.
|
