Kaikilla on enemmän tai vähemmän huonoja päiviä. Toisilla niitä sattuu harvakseltaan, toisilla vähän useammin. Minulla taitaa vitutus ihan katsoa kalenteria että tasaisesti tulee pahoja päiviä.
Keskiviikkona kävin ottamassa smiley lävistyksen (tulee siis ylähuulen sisäpuolelle jänteeseen) eikä mitään ongelmaa näkynytkään. Ei sattunut, ei turvonnut jne.
 |
| En saanut pelkällä hymyilyllä korua kunnolla esiin, joten tässä irvistys |
Torstaiaamuna sitten oli huuli turvonnut ja kipeä senkin edestä. Asiaa ei auttanut huulessa olevat kaksi aftaa jotka sattuivat enemmän kuin helvetin liekit. Pärjäsin jotenkin, vaikka olinkin kamalan krapulaisen oloinen koko päivän (voi myös johtua edellisen illan valko- ja kuohuviineistä, heh). Vitutti jo reippaasti.
 |
| Olkkari taustalla on hallitussa kaaoksessa |
 |
| Onhan on käytännössä kesä... Voisi myös ostaa paremman peilin! |
Perjantaina en sitten voinut lähteä kouluun kipeänä. En saanut puhetta aikaan Kun koko suu oli turvoksissa, huulet eivät koskettaneet toisiaan ja niin edespäin. Ikävää. Mutta lähdimme tytyn kanssa käymään herkkuostoksilla ja sillä pärjäsinkin loppupäivän. Cossin tekeminen edityi rajua vauhtia herkkuboostin ansiosta!
 |
| Kyllä tästä vielä pussihousut tulee! |
 |
| Hihat puuttuu ja hartiakoriste~ |
 |
| Jotenkin tuntuu että ompelukone tekee näin tahallaan... |
Mutta sitten tuli lauantai. Minulta loppui kangas ja ajattelin muutenkin käydä kaupassa. Suutuin tyttöystävälleni ja lähdin kotoa ovet paukkuen. Olin pukeutunut liian kevyesti, mutten sitä bussissa huomannut. Lähtöäni oli hidastanut jatkuva meikin korjaaminen. Miten se ei vain voi onnitua silloin kun vituttaa!?
Pääsin kaupunkiin ja suuntasin Eurokankaaseen. En tietenkään löytänyt oikean väristä vetskaria enkä ollut tajunnut suutuspäivväni ottaa vertailuun kangaspaloja kangasta etsiessäni. Jotenka en muistanut minkä sävyiset kankaat olin ostanut aiemmin ja valitsin sitten liian pehmeää ja eri materiaalia olevan kankaan. Kassalle päästyäni laite ei hyväksynyt Visa korttiani ja sanoin käyväni nostamassa nopeasti rahaa. Kortillani ei ollut tarpeeksi rahaa, jäi vain parista eurosta kiinni!
Yritin soittaa äidilleni, mutta hän teki vielä ylitöitä. Odottelin että hän soittaisi takaisin, mutta pitkään aikaan ei kuulunut mitään. Päätin luovutta ja menin Heseen syömään. Siellä äiti sitten soitti, ja pelastavana enkelinä lupasi tulla antamaan minulle rahaa ja kyydin kotiin.
Sain kankaan ostettua ja pääsin kotiinkin, pyysin tytyltäni anteeksi ja söimme taas vähän kaikkea. Cossini edityi entisestään, ja luulen että se tulee olemaan ihan pian valmis!
 |
| Nämä sattuivat mukaan Lidlistä, ihan parhaita! ♥ |
 |
| Tikkarit oli niin isoja, että ne piti murskata jotta minun pikku suuhuni mahtuisivat... Nyt sitten vain takaisin cossin pariin Garagen voimalla!! Eikun, eihän saisi alkoholia tällä tavalla mainosta.... Mennään sitten vaikka patongin voimalla! Ensikertaan taas!! Puseja ♥ |
